Kenen yhteiskunnassa pitäisi puhua rakkaudesta?

Onko länsimainen käsityksemme rakkaudesta liian suppea? Mitä samaa on empatialla ja rakkaudella? Näkyykö rakkaus poliittisissa päätöksissä? Maa & taivas -sarjan tässä jaksossa kirkkoherra Kari Kanala sekä kirjailija ja teatterintekijä Laura Gustafsson pohtivat rakkautta yhdessä toimittaja Reetta Rädyn kanssa.

Rakkaudella on monia muotoja ja kasvoja, mutta mistä ihminen tietää rakastavansa? Onko hullaantuminen rakkautta, entä eläinrakkaus?

”Pahinta on abstrakti rakkaus, sellainen henkevä, koska mielestäni rakkauden tulisi aina liittyä kehoihin, tunteviin olentoihin, koska silloin rakkaus tulee todelliseksi. Ideatason platoninen rakkaus ei tarkoita yhtään mitään”, toteaa Gustafsson, jonka Huorasatu-esikoisromaani julkaistiin vuonna 2011. Gustafsson sanoo pohtineensa rakkautta aivan erityisen paljon viime aikoina. Myös Kari Kanalalle rakkaus on paljastanut uusia puolia sekä työssä Paavalin seurakunnassa, jossa pakolaisille on tarjottu kirkkoturvaa että kotona, jossa temmeltää kaksivuotias lapsi.

Onko rakkaus absoluuttista vapautta vai pakon sanelemaa?

Kanala tuli suurelle yleisölle tutuksi ollessaan kaksi kautta yhtenä rakkausasiantuntijana suositussa Ensitreffit alttarilla -tv-ohjelmassa. ”Rakkaus tuo mieleen sanan ’tahdon’. Se tarkoittaa sitoutumista, mutta vain vapaa voi sitoutua, joten rakkauden ytimessä on vapaus. Rakkaudessa ihminen haluaa kiinnittyä, kenties eläinkin”, pohtii Kanala.

Gustafsson vastaa Kanalan pohdintaan ja sanoo, että hänen äidinrakkautensa ei aina perustu vapauteen, vaan vastuuseen ja velvollisuuksiin. Ajatus romanttisesta rakkaudesta lähinnä ahdistaa häntä. ”Syvintä rakkautta olen kokenut lastani kohtaan, ja siihen rakkauteen kuuluu myös pakkoa. Vanhemmaksi kasvaminen on itselläni ollut pitkä ja vaikea prosessi. Monesti olen miettinyt, että miksi olen järjestänyt itseni näin typerään tilanteeseen, mutta kun pääsin tietyn vaiheen yli, vaiheen, joka oli pakko käydä läpi sen pakon vuoksi, olen kokenut syvää rakkautta lastani kohtaan”, kertoo Gustafsson.

Onko äidinrakkaus nisäkkäiden menestysresepti vai pelkkä myytti?

Kanala sanoo ihailevansa äidin ja lapsen välistä rakkautta ja sidettä, joka alkaa jo äidin kohdussa. Räty puolestaan kysyy, onko äidinrakkaus myytti ja tapa syyllistää niitä naisia, jotka eivät heti löydä suuria tuntemuksia lastaan kohtaan. Gustafssonin mielestä sanassa ’äidinrakkaus’ on jotain aivan erityistä. ”Äidinrakkaus on ihana termi, koska se on lajien rajat ylittävää. Äidin- tai emonrakkaus on nisäkkäiden menestyksen salaisuus, mutta tietenkään sitä ei saa käyttää lyömäaseena, jos jostain syystä sitä ei koeta. Sehän on todella traagista kaikille”, pohtii Gustafsson.

’Usko, toivo, rakasta’ ovat kaikki verbejä

Länsimaisesta rakkaudesta on sanottu, että se on ohimenevää ja rakkaussuhteita solmitaan kevein perustein. Gustafsson kysyy, onko edes tarpeellista, että romanttinen rakkaus säilyisi lopun elämän. Kanalan mielestä rakkaudessa teot puhuvat enemmän kuin sanat. ”Rakkaus on romanttisen suhteen yksi rakennuspuu, mutta se ei voi olla ainoa. Rakkaus on ennen kaikkea tekoja. Sanotaanhan, että ’usko, toivo, rakasta’. Ne ovat kaikki verbejä”, toteaa Kanala.

Teksti: Helga West

Julkaistu: 19.4.2018
Tekijät: Toimittaja Reetta Räty, kirkkoherra Kari Kanala, kirjailija ja teatterintekijä Laura Gustafsson

Osallistu keskusteluun

minunkirkkoni
© Suomen ev.lut.kirkko 2018Evästeet